Tässä artikkelissa käydään tiivistetysti läpi niitä tekijöitä, joiden välityksellä elimistön pitkittynyt haitallinen stressitila on yhteydessä laihtumisen ja painonhallinnan vaikeuteen. Haitallinen pitkittynyt stressi on mielestäni painonpudotuksen ja painonhallinnan pahin jarru. Haitallinen stressi on muutenkin iso haaste onnistumisen edessä, on mahdotonta saavuttaa mitään, kun koko kehon arsenaali on kiinni selviytymisprosesseissa. Stressitön keho hakeutuu itsestään tasapainotilaan ja kaikki muu hyvä tulee ikään kuin sivutuotteena tai vähäisellä vaivalla. Lue tästä lisää haitallisen stressin monisyisistä vaikutuksista terveyteen, hyvinvointiin ja elämässä suoriutumiseeen.

 

​

Mieli ja pitkittynyt haitallinen stressitila ovat pahimmat esteet onnistumisille, oli kyseessä sitten laihdutus tai mikä tahansa terveyteen sekä elämään liittyvä asia. Kun tämä ulottuvuus ei ole kunnossa, voi elintavoilla olla vaikeaa hallinnoida painoaan. Toki stressin näännyttämän epätasapainoisimmankin kehon saa laihtumaan tiukoilla ravinto- ja liikuntaopeilla, mutta ponnistelut ovat kohtuuttomia saavutettuihin tuloksiin nähden. Rääkkikuurit johtavat lisäksi usein puutostiloihin ja energiavajeeseen, eivätkä tulokset ole pysyviä pitkällä tähtäimellä. Haitallisen stressin vaikutus elintapoihin on kaksipuolinen: yhtäältä stressin sekoittama keho heikentää suoraan elintapojen suotuisia vaikutuksia painonhallintaan ja toisaalta stressi saa sinut suoraan sanottuna elämään epäterveellisemmin. Näiden lisäksi haitallinen stressi lihottaa jo itsessään. Stressi ja mieli ovat siten hierarkiassa tavallaan ylempänä kuin muut painonhallintaan vaikuttavat tekijät, kuten elintavat ja ympäristö, vaikka tietysti elintapojen ja ympäristötekijöiden kautta voidaan paljonkin vaikuttaa myös mieleen. Lue tästä kattava artikkeli siitä, miksi laihtuminen on monelle niin vaikeaa ja kuinka siinä on mahdollista onnistua.

 

​

Seuraavilla tavoilla pitkittynyt tai kroonistunut stressi on yhteydessä laihtumisen ja painonhallinnan haasteisiin:

 

• ​Ensinnäkin stressi ja sen keholliset vaikutukset lihottavat jo itsessään. Stressi edistää rasvan kertymistä kehoon, kerryttäen erityisesti vatsan seudun rasvaa. Lisäksi stressi hidastaa aineenvaihduntaa monin tavoin ja vähentää kaloreiden kulutusta. Kulutus saattaa vähentyä vuorokaudessa helposti 100 kilokalorin verran, usein enemmänkin, riippuen tietysti stressin tasosta ja ihmisen yksilöllisistä ominaisuuksista. Tämä taas kerryttää merkittävästi painoa, esimerkiksi vuositasolla noin 6 kiloa. Stressi myös sekoittaa kaiken kaikkiaan hormonitoimintaa sekä tiedonkulkua kehossa ja mielessä.

 

​

• ​Toiseksi stressi vaikeuttaa laihdutusta monella tapaa. Kun keho on monin tavoin epätasapainossa, eikä ravintoainekierto toimi optimaalisesti, voi paino pysyä tiukasti paikoillaan, vaikka kulutusta lisäisi ja ravinnon saantia laskisi huomattavastikin. Liian vähäinen energiansaanti taas johtaa puutostiloihin, vetämättömään olotilaan, alakuloon ja entisestään hidastuneeseen aineenvaihduntaan. Tämä kaikki pahentaa entisestään stressiä ja noidankehä on valmis. Muun muassa tästä syystä on liian yksinkertaistavaa väittää painonpudotuksen toimivan kaikilla ”syö vähemmän kuin kulutat” – kaavan mukaan. Toki kaava pitää fysiologisella tasolla paikkansa, mutta kuinka järkevää se on stressaantuneen ihmisen kohdalla, on taas eri asia. Stressi vaikeuttaa painonpudotusta lisäksi sitä kautta, että saat lisästressiä siitä, kun paino ei putoa tai se on niin hankalaa. Tällöin repsahdukset ovat todella tavallisia.

 

 

• Kolmanneksi stressin on todettu lisäävän tunneperäistä syömistä ja makeanhimoa. Tunneperäiseen syömiseen liittyy paitsi liiallinen syöminen, niin myös epäterveellinen syöminen. Stressin kourissa keho pitää rasvasta muutenkin tiukasti kiinni, joten ei ole hyvä lisäksi pahentaa tilaa epäterveellisellä ravinnolla ja ylensyömisellä.

 

 

• Neljänneksi stressi laskee liikkumishaluja. Haitallisen stressin on todettu vaikuttavan epäedullisesti liikkumishaluihin: stressaantuneet liikkuvat vähemmän, vaikka nimenomaan liikunnasta olisi hyötyä stressin ehkäisyssä ja hoidossa. Liikunnan pitäisi olla kivaa ja odotettua vapaa-ajan puuhaa, ei pakkopullaa. Kun teet pakon vuoksi asioita, luovuttaminen muuttuu todennäköisemmäksi.

 

 

• Viidenneksi stressi huonontaa monin tavoin unen laatua, ja heikko uni onkin yksi isoista esteistä painonhallinnan edessä. Optimoitu uni tasoittaa kaikkia elimistön toimintoja. Se lievittää stressiä, hoitaa elimistön matala-asteista tulehdusta, tasoittaa verensokeria, tehostaa aineenvaihduntaa ja rasvan palamista, erityisesti vyötärön seudun rasvan sekä tasoittaa kaiken kaikkiaan hormonitoimintaa. Hyvin nukkuvan ihmisen on todettu tekevän enemmän terveyttä ja painonhallintaa edistäviä valintoja, kuten syövän vähemmän ja terveellisemmin sekä liikkuvan huomattavasti enemmän kuin huonosti nukkuvan. Univaje voi kaiken edellä mainitun lisäksi vaikuttaa leptiinin ja ghrelinin toimintaan, jotka ovat tärkeitä näläntunteen säätelijöitä elimistössämme. Univaikeuksien on todettu lisäävän tunneperäisen syömisen riskiä.

 

​

• Lopuksi vielä stressi aiheuttaa alakuloa ja muita negatiivisia selviytymistilalle tyypillisiä tunteita. Positiivisten tunteiden on osoitettu edistävän elämänhallintaa ja muun muassa tavoitteiden toteutumista ja onnistumista. Yritä nyt stressaantuneena olla innostunut, optimistinen, energinen ja toiveikas; lähes mahdoton tehtävä. Pitkittynyt stressi lisää merkittävästi pessimismiä, epätoivoa ja kyynisyyttä. Omilla ajatuksilla on valtava merkitys toteutuneiden tavoitteiden ja elämänlaadun suhteen. On tavallaan niin, että mihin kiinnität huomiota, se lisääntyy. Eli mitä enemmän kieriskelet stressipesässäsi, sitä enemmän stressihormoneja erittyy ruokkimaan epätasapainoa, ja mitä enemmän mietit painonpudotuksen vaikeutta, sitä vaikeammaksi se todella tulee.

​

​

Julkaistu 12.2.2020 | Natassa Aaltonen TtM