HAITALLINEN STRESSI ON MASSIIVINEN JUURISYY MONEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VINOUMAN, SAIRAUDEN SEKÄ MATALAVIREISEN ELÄMÄN TAUSTALLA
-Stressitön elämä onnistuu, kun ymmärtää, että itse sytytetyn stressin voi myös itse sammuttaa

STRESSI – Miten alkukantaisesta loistavasta suojamekanismistamme tuli nykyajan tikittävä aikapommi

 

 

Kiitos evoluution, meillä on käytössämme monenlaisia eloonjäämismekanismeja. Nämä mekanismit on mahdollista jakaa karkeasti kahteen kattoteemaan toimintojensa perusteella; suojamekanismeihin ja kasvumekanismeihin. Kasvumekanismit eivät tässä tarkoita vain kehittyvän lapsen kehoon liittyviä toimintoja, sillä myös me aikuiset kasvamme ja kehitymme koko elämämme ajan. Miljoonia soluja kuolee kehossamme joka päivä ja miljoonia syntyy lisää. Esimerkiksi kaikki solumme uusiutuvat noin seitsemän vuoden välein. Suojautumismekanismit taas pitävät meidät turvassa ympäristöstä sinkoilevilta uhilta ja mahdollistavat selviytymisen. Sekä kasvu- että suojamekanismit ovat siten eloonjäämisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä, mutta ei ole vaikea arvata kumpi voittaa sellaisessa tilanteessa, jossa toisen on pakko väistyä. Jos susilauma jahtaa sinua metsässä, ei varmaan tarvitse antaa ajatustakaan kasvulle ja kehitykselle. Kun hätä iskee, kaikki kehon solut tekevät täydellä teholla työtä vain yhden yhteisen mission eteen, kaikki elimistön voima ja potentiaali kohdistuu vain ja ainoastaan yhteen fokukseen; selviytymiseen.

 

Mieletön mekanismi ja erityisen tarpeellinen! Selviytymismekanismia tai selviytymisvastetta ympäristön ärsykkeille kutsutaan myös stressireaktioksi. Sitä nimitetään myös ”pakene tai taistele” – reaktioksi, sillä stressin vaikutukset saavat kehosi tilaan, jossa olet parhaimmillasi joko juoksemaan karkuun tai tappelemaan uhkaavaa vaaraa vastaan. Eli alun alkujaan biologialla on ollut ihan briljantti suunnitelma meidän suojaksemme. Tämä on ollut ja on toisinaan edelleenkin tilanteesta riippuen ensiarvoisen tärkeä mekanismi, sillä se saa sinun kehosi adrenaliinin boostauksella virittymään salamannopeasti ja toimimaan dynaamisesti sekä hyvin vaistomaisesti. Stressireaktion avulla onnistut selviämään monenlaisista haasteista nopealla tähtäimellä, jonka jälkeen palaudut (ideaalitilanteessa) melko nopeasti rauhalliseen ja turvallisuuden tuudittamaan tilaan.

 

Stressi on siten luonnollinen, fyysinen ja henkinen reaktio ympäristön ärsykkeisiin, elämänkokemuksiin ja omiin ajatuksiin. Ympäristössäsi tai mielessäsi tapahtuu jotain, mikä laukaisee elimistössäsi stressivasteen. Stressivasteessa erittyy ns. stressihormoneita eli glukokortikoideja, (erityisesti kortisolia) sekä katekoliamiineja (erityisesti adrenaliinia). Nämä stressihormonit muun muassa nostavat sydämen sykettä, hengitystaajuutta, pumppaavat verta lihaksiin ja hidastavat immuunijärjestelmän toimintaa. Tämän on tarkoitus olla vain hetkellistä; elimistö virittyy huippuunsa uhan ilmaantuessa ja palautuu taas rentoon olotilaan uhan tai haasteen kaikottua. Kaikki kokevat sekä fyysistä että psyykkistä stressiä, se kuuluu elämään. Lyhytaikainen ohimenevä stressi on elintärkeää, se edistää selviytymistä, suoriutumista, terveyttä, hyvinvointia ja elämänhallintaa. Parhaimmillaan stressi saa sinut taistelemaan fyysistä uhkaa vastaan tai juoksemaan sitä karkuun sekä suoriutumaan henkisesti haastavasta työpäivästä tai vaikka jostain kokeesta tai esiintymistilaisuudesta. Olet virittynyt, vahva ja suoriudut, sitten taas puun alle lepäilemään ja sulattelemaan, palautumaan ja kasvamaan. Parhaassa tapauksessa näin. Tätä älykästä suojamekanismia ei vain ole suunniteltu jäämään päälle pysyvästi. Pitkittyessään ja kroonistuessaan stressi vaikuttaa perustavanlaatuisella tavalla elämää ylläpitäviin mekanismeihin heikentäen sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä ja elämänlaatua sekä aiheuttaen sairauksia, joskus jopa kuoleman. Pitkittynyt stressi on kärjistettynä hyvä esimerkki siitä, kuinka jokin pääsi sisällä, esimerkiksi ajatukset voivat pahimmillaan tappaa.

Stressin polut ovat korostuneen yksilöllisiä

 

Kansantajuisesti stressi hahmottuu tilanteena, jossa oma jaksaminen ja voimavarat ovat epäsuhdassa ympäristöstä tulevien haasteiden ja vaatimusten kanssa. Stressitutkimuksen perusteella on sanottu, että periaatteessa mikä tahansa muutos saattaa aiheuttaa stressireaktion, niin myönteinen kuin kielteinen. Ihmiset reagoivat ärsykkeisiin eri tavalla, mikä stressaa yhtä, ei välttämättä aiheuta toisessa minkäänlaista reaktiota. Reagoiminen ärsykkeille ja muutoksille elämässä on hyvin yksilöllistä ja siihen vaikuttavat ihmisen henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten ajatukset, asenteet, koettu elämä sekä erilaiset hankitut psyykkiset voimavarat, kuten sieto- ja mukautumis- ja sopeutumiskyky (resilienssi).

 

Ainoastaan pitkittynyt ja yli sietokyvyn läikkyvä stressi on haitallista. Pitkittyneellä stressillä voi olla todella vakavia fyysisiä ja psyykkisiä seurauksia, se aiheuttaa aina ylipainosta ja mielen häiriöistä vakaviin sairauksiin.

 

 

Erikoistahan henkisessä stressissä on se, että sinä kykenet omilla ajatuksillasi käynnistämään fysiologisen reaktion, jonka vaikutukset tuntuvat jokaisessa elimessäsi ja jokaisessa solussasi. Tämä henkisen stressin mekanismi on mielestäni paras esimerkki siitä, miten omilla ajatuksillasi pystyt luomaan fyysistä todellisuutta.

Hyödyllisen ja haitallisen stressin eroista:

Terveyskaaos kurssimateriaaleista/N.Aaltonen

Terveyskaaos -kurssimateriaaleista/N.Aaltonen

Selviytymistila VS. Luomistila

 

Puhuimme edellä elimistön suoja- ja kasvumekanismeista ja niiden kamppailusta elimistön energiasta. Kun keho keskittyy suojautumiseen -syntyi suojavaste sitten todellista fyysistä tai psykologista uhkaa vastaan, niin sillä ei ole tarpeeksi voimavaroja kasvaa ja kehittyä, ei henkisesti eikä fyysisesti. Kasvu estyy ensinnäkin siksi, että keholla ei ole energiaa tuhlattavaksi sen näkökulmasta toisarvoisille toiminnoille. Kasvuun ja kehittymiseen tähtäävät prosessit vaativat avoimen, tavallaan luottavaisen yhteyden ja vuorovaikutuksen elävän olennon ja ympäristön välillä, toisin kuin suojamekanismeissa, joissa elimistö niin sanotusti sulkeutuu ympäristöltä ja pakenee kaikin voimin. Kasvuprosessit paitsi käyttävät, niin myös tuottavat elämää ylläpitävää ja edistävää energiaa. Suojavasteen päälle jääminen rajoittaa tämän energian syntymistä. Mitä pidempään ihminen "jää suojaan", sitä tehokkaammin hän sabotoi henkilökohtaisen kasvunsa. On selvää, että pidemmän päälle tällainen kehityksen estäminen kuihduttaa koko elimistön. 

 

 

Tämän näkökulman avulla on helppo hahmotta sanonta ”pelko tappaa”. Harva meistä onneksi on niin isossa ahdingossa, että hitaasti kuihduttaisi ja tappaisi itsensä pelon sekaisella stressillä, mutta ikävä kyllä tämäkin on mahdollista. Nykyaikainen henkinen stressi, eli mielen synnyttämät pitkittyneet stressivasteet ympäristön ärsykkeille eivät toki johda täysin yksinkertaiseen joko-tai – lopputulokseen. Kehittymistä ja kasvua tapahtuu monisoluisessa organismissa, vaikka elimistö olisikin päälle jääneiden stressiprosessien runtelema. Kasvu kuitenkin hidastuu ja vaikeutuu. Energiaa käytetään välttämättömään kasvuun, johon henkinen kasvu ei ihan ensimmäisenä kuulu. Mieli siis väsyy, energiat ovat matalalla, tuntuu, ettei oikein jaksa mitään ylimääräistä, innostusta on vaikea houkutella, hyvinvointi reistailee ja elämäntavat helposti repsahtavat terveyttä edistävän vastakkaiselle puolelle.

 

 

Pitkittynyt stressi on yleisin syy jaksamisongelmille, siihen ettei energia riitä. Energiaa tai elinvoimaa ei tule vain ravinnosta, vaan kiertoteitse myös omasta mielestä ja itse elämästä. Jos haluat pyrkiä kohti energistä, tervettä, onnellista ja sinun näkökulmasta täyttymyksellistä elämää, sinun on ihan ensimmäiseksi järjestettävä asiasi pitkittyneen stressin kanssa kuntoon! Haitallinen stressi on ehkä isoin este onnistumisen edessä, on mahdotonta saavuttaa mitään, kun koko kehon arsenaali on kiinni selviytymisprosesseissa. Stressitön keho hakeutuu itsestään tasapainotilaan ja kaikki muu hyvä tulee ikään kuin sivutuotteena

Pitkittynyt stressi on myrkkyä terveydelle ja henkiselle suoriutumiselle

 

Stressivasteen käynnistyminen heikentää kognitiivisia eli tiedollisia kykyjä. Esimerkiksi kyky ajatella selkeästi, muisti, oppiminen, tarkkaavaisuus, luovuus, ongelmanratkaisutaidot, looginen ja analyyttinen ajattelu heikentyvät. Haitallisen stressin kourissa ihmisen tietoisuus kutistuu ja älykkyys vähenee. Kun olet peloissasi, olet tyhmempi. Rentona olet älykkäimmilläsi. Stressi liittyy nykyään enimmäkseen elämän murheisiin, menneen vatvomiseen ja tulevasta huolehtimisiin. Stressi on harvemmin enää sellaista välitöntä reagoimista ympäristön fyysiseen kuormitukseen ja uhkaan.

 

Haitallinen stressi on nykyaikana mielestäni pahempi kansanterveydellinen ongelma kuin mikään sairaus tai tila. Pitkittynyt stressi on tavallaan laajempi ja kokonaisvaltainen elimistön perustason tila, joka tunkeutuu monimutkaisia reittejä pitkin koko elämää ylläpitäviin prosesseihin, aiheuttaen ongelmia ja sairauksia. Se on paitsi laajempi osa monimutkaisia juurisyitä monelle epäsuotuisalle tilalle, niin toki myös seuraus ongelmista. Haitallinen stressi on kuin kehon ja mielen epätasapainoista ja sairasta tilaa ahkerasti ruokkiva myrkky, joka luo ja ylläpitää elimistön loputonta ongelmien noidankehää.

 

Vaikka stressi sen alkuperäisessä tarkoituksessaan on hyödyllistä, ongelma on kuitenkin siinä, että nykyihminen ei palaudu rentoon tilaan, vaikka välitöntä vaaraa ei olisikaan lähistöllä. Lisäksi stressireaktion aiheuttaa nykyään mitä kummallisimmat asiat, meidän ei tarvitse taistella leijonia vastaan, mutta meillä saattaa esimerkiksi olla hankala työkaveri, jonka olemassaolo mahdollistaa pahimmassa tapauksessa jatkuvan ja eriasteisen stressitilan olemassaolon,  jopa vapaa-aikana. Onneksi ympärivuorokautinen stressitila on pahin skenaario ja useammilla meistä tilanne ei ole näin vakava. Kuitenkin jo lieväkin jatkuva stressitila tai liian tiheään tapahtuvat voimallisemmat reaktiot, joiden välillä et ehdi palautua tarpeeksi, riittävät ylläpitämään terveyden ja hyvinvoinnin kannalta hyvin epäsuotuista, joka ikiseen soluun vaikuttavaa tilaa elimistössä.

 

 Pahinta nykyaikaisessa stressissä on se, että et tarvitse edes mitään konkreettista ärsykettä sen syntymiseen ja jatkumiseen, vaan synnytät sitä ihan itse omilla epäsuotuisilla ajatuksillasi, asenteillasi ja peloillasi. Stressin ”kanavat” ovat juurtuneet niin syvälle alitajuntaan, sinne tiedostamattoman prosessorin taustaohjelmiin, ettet edes tiedä, mitä sieltä milloinkin läikkyy yli. Stressireaktioita synnyttävien juurisyiden taustat ovat monimutkaisia ja niin syvällä sinussa, kaukana lapsuudessasi, jopa vanhempiesi lapsuudessa. Stressireaktiot ja varsinkin pitkittyneet sellaiset ovat merkittävässä roolissa erilaisten terveysongelmien synnyssä, kuten korkean verenpaineen, sydänsairauksien, metabolisen oireyhtymän, tulehdustilojen, ylipainon, unettomuuden, epäsuotuisten ravitsemustottumuksien, riippuvuuksien, ahdistuksen ja masennuksen jne. synnyssä.

 

Stressireaktio voi syntyä montaa eri reittiä pitkin. Se voi liittyä ympäristöösi, se voi liittyä elämääsi, menneisyyteen ja tulevan murehtimiseen. Näiden lisäksi ihmiset aiheuttavat itse itselleen stressiä esimerkiksi vaatimalla itseltään liikaa, vertaamalla itseään muihin, syyllistämällä itseään epäonnistumisista, mitätöimällä itseään ja vatvoen negatiivisia tuntemuksia liittyen asioihin, joihin he yksinkertaisesti eivät voi vaikuttaa. Paitsi, että elät hyvin kuormittavassa nykyajassa, aiheutat lisäksi itse itsellesi stressiä! Ympäristöä on usein vaikeaa kontrolloida, yrityksissä menee järki ja terveys. Voit kuitenkin kontrolloida  itseäsi ainakin neljästä näkökulmasta:

1. Voit valita, miten vastaat ympäristöstä sinkoileviin ärsykkeisiin, tätä oppii harjoittelemalla.

 

2. Voit muuttaa sellaisia oman elämäsi elementtejä, jotka kuihduttavat voimaasi, kuten sosiaalisia suhteita, työpaikkaa, asuinpaikkaa yms.

 

3. Sinulla on mahdollisuus muuttaa ajatuksiasi ja asenteitasi sekä itseäsi että ympäristöäsi kohtaan myönteisempään suuntaan.

4. Voit valita terveyttä ja hyvinvointia edistävät elintavat, esimerkiksi ravinto ja liikunta vaikuttavat paljon mielen hyvinvointiin.

Seuraavaksi käymme kohta kohdalta läpi, miten stressi konkreettisesti ja tutkitusti vaikuttaa terveyteen, suoriutumiseen, onnistumisiin ja elämänlaatuun.
 
             
Ikävä kyllä pitkittynyt stressi saattaa aiheuttaa ihan kaikkia seuraavista:

1.    LIHOTTAA. Pitkittynyt stressi sekä lihottaa että vaikeuttaa painonhallintaa usean eri väylän kautta. Se kiihdyttää rasvan kertymistä kehoon, rasvaa kertyy erityisesti vatsan alueelle. Stressin on todettu heikentävän elimistön kykyä polttaa kaloreita, eli kulutus laskee. Stressi saa syömään enemmän ja epäterveellisemmin, vähentää liikkumisen intoa ja huonontaa unen laatua. Näiden lisäksi stressi altistaa tunnesyömiselle ja lisää makean himoa.


2.    IMMUUNIPUOLUSTUKSEN HEIKENTYMINEN. Stressireaktioon tavallaan kuuluu immuunijärjestelmän vaikeneminen, jotta keho kykenee täysillä vastaamaan ympäristön ärsykkeisiin. Pitkällä tähtäimellä arvata saattaa, että tämä on erittäin haitallista. Jo vähäinenkin päälle jäänyt stressi alkaa heikentää immuunipuolustusta, altistaen kehon erilaisille virus- ja bakteeriperäisille tulehduksille.


3.    HILJAINEN TULEHDUSTILA KEHOSSA. Stressi saa aikaan kehon matala-asteista tulehdustilaa. Tämä taas heikentää kehon ja mielen kykyä toimia ja palautua optimaalisesti sekä altistaa lukuisille sairauksille.


4.    SOSIAALISET SUHTEET. Pitkittynyt stressi saattaa johtaa sosiaalisten suhteiden heikkenemiseen ja kaventumiseen, voi johtaa eristäytymiseen muista. Stressi vaikeuttaa myös kommunikaatiota.


5.    MIELENTERVEYS. Stressi heikentää mielenterveyttä lisäten esimerkiksi alakuloa, toivottomuuden tunnetta ja monia muita kielteisiä tunteita. Pitkittyneenä stressi saattaa vähitellen johtaa myös masennukseen.


6.    AIVOJEN TERVEYS. Pitkittynyt stressi vaikuttaa epäedullisesti sekä aivojen rakenteeseen että niiden toimintaan. Älylliset toiminnot, kuten muisti, keskittymiskyky, oppimis- ja omaksumiskyky ja looginen päättely heikkenevät. Pitkällä tähtäimellä aivot rapistuvat ja muuttuvat rakenteellisesti kohti epäsuotuisaa tilaa.


7.    VIREYSTILA. Haitallinen stressi heikentää yleistä vireystilaa ja lisää väsymyksen ja uupumisen oireita. Energiat tuntuvat olevan kateissa ja suoriutuminen elämässä hankaloituu.


8.    ELINTAVAT HUONONTUVAT. Stressin on todettu vaikuttavan epäsuotuisasti elintapoihin, kuten ruokailutottumuksiin, liikuntaan ja päihteiden käyttöön.


9.    LIHAKSET KIRISTYVÄT. Jatkuva stressi kuormittaa lihaksia ja johtaa lopulta niiden jumeihin. Jumitukset saattavat aiheuttaa esimerkiksi huonoa ryhtiä, tuki- ja liikuntaelimistön rappeutumista ja kipuja eri puolella kehoa. Päänsäryt ovat tavallisia stressin aiheuttamista kivuista. Jumi- ja särkykierre johtavat usein särkylääkkeiden runsaaseenkin käyttöön.


10.    SYDÄN JA VERENKIERTOELIMISTÖ. Stressi kuormittaa kokonaisvaltaisesti sydäntä ja verisuonia. Pulssi kiihtyy pidemmällä tähtäimellä ja johtaa myös kohonneeseen verenpaineeseen. Pitkällä tähtäimellä verisuonten sisäseinämät alkavat kovettua.


11.    HENGITYSVAIKEUDET LISÄÄNTYVÄT. Tihentynyt hengitys pitkällä tähtäimellä johtaa pinnalliseen ja tehottomaan hengitykseen ja hapettumisongelmiin. Jo olemassa olevat hengitysvaikeudet ja – sairaudet pahenevat.


12.    AINEENVAIHDUNTA JA RUOANSULATUS HEIKKENEVÄT. Stressissä verensokeri nousee ja pitkittyneessä stressissä se jää koholle aiheuttaen lukuisia ongelmia. Ruoansulatus ottaa nokkiinsa hormonien epätasapainosta, kiihtyneestä hengityksestä sekä sykkeestä. Stressi johtaa usein närästykseen, hidastuneeseen ruoansulatukseen, refluksiin, mahahappojen liikaeritykseen, vatsakipuihin, pahoinvointiin sekä ulostamisvaikeuksiin.


13.    IHO-ONGELMAT. Pitkittynyt stressi saattaa aiheuttaa iho-ongelmia, kuten kutinaa, punoitusta, ihottumaa ja sumeutta iholla. Olemassa olevat iho-ongelmat pahenevat.


14.    UNI. Haitallinen stressi heikentää sekä unen laatua että sen pituutta


15.    HAITALLINEN STRESSI LISÄÄ ADDIKTIOKÄYTTÄYTYMISTÄ. 


16.    SEKSUAALISUUS JA LISÄÄNTYMISTERVEYS. Stressi vähentää seksuaalista halua. Epäsäännöllistää kuukautisia ja pahentaa menopaussin oireita. Laittaa koko lisääntymisjärjestelmän hormonitoiminnan sekaisin sekä miehillä että naisilla. 

Kaikki edellä mainitut pitkittyneen stressin aiheuttamat terveyden ja hyvinvoinnin haittavaikutukset voivat pidemmällä tähtäimellä johtaa lukuisiin erilaisiin, jopa hyvin vakaviin kroonisiin sairauksiin. Jopa pieni jatkuva stressi saattaa lisätä sairastumisriskiä. Seuraaviin sairauksiin on pitkittyneen stressin todettu olevan yhteydessä.

 

  1. SYÖVÄT

  2. AUTOIMMUUNISAIRAUDET, kuten nivelreuma

  3. TULEHDUKSET

  4. MASENNUS

  5. SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUDET

  6. HENGITYSELINTEN SAIRAUDET

  7. DIABETES (tyypin 2)

  8. MAHAHAAVA. Stressi ei suoraan aiheuta mahahaavaa, mutta stressin lisäämät mahahapot saattavat altistaa helikobakteerille ja sitä kautta mahahaavalle.

  9. ALZCHEIMERIN TAUTI. Stressi saattaa pitkittyessään lisätä riskiä sairastua muistisairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin.

Pitkittynyt stressi vaikuttaa niin kokonaisvaltaisesti koko kehoon ja mieleen, että ei voi välttyä ajattelemasta, miten se vaikuttaa elämässä suoriutumiseen ja menestymiseen. Jos jokapäiväinen elämä on selviytymistä välttämättömistä tehtävistä ja keho käyttää kaiken energiansa ylläpitääkseen elintärkeitä toimintoja, ei ihmiselle jää paljoakaan reserviä käytettäväksi esimerkiksi uuden oppimiseen, inspiroitumiseen ja luomiseen. Kun rentoudelle tyypillinen luomistila on vaihtunut pysyvään selviytymis- ja hätätilaan, ei henkiselle kasvulle ja kehitykselle oikein jää tilaa. Lisäksi, kun sekä keho että mieli ovat uupuneita ja alivirittyneitä, ei mikään ylimääräinen edes kiinnosta. Tavoitteista on vaikea pitää kiinni, eikä onnistumiset todellakaan seuraa toinen toisiaan. Pitkittynyt stressi saattaa johtaa epätoivon ja lamaannuksen tilaan, jossa negatiiviset tunteet ja ajatukset ottavat vallan.

 

 

 

Pitkittyneellä stressillä on vielä yksi merkittävä epätoivottu vaikutus, se nimittäin kiihdyttää biologista kelloa ja saa meidät ikääntymään nopeampaan tahtiin hyvin monella tapaa. Stressi saa meidät tuntemaan itsemme vanhoiksi sen lukuisten epäsuotuisten seurausten vuoksi. Vanhaksi tunteminen ei kuitenkaan ole ainut ongelma, vaan stressi ihan konkreettisesti vanhentaa koko kehoa nopeammin kuin miten vanheneminen ilman stressiä etenisi.

1.    AIVOJEN IKÄÄNTYMINEN. Stressihormoneista erityisesti glukokortikoidit vaikuttavat aivoihin kiihdyttäen niiden ikääntymistä. Tästä seuraa ikärappeutumiselle tyypillisiä vaikutuksia, kuten muistin heikkenemistä ja jähmeyttä kognitiivisissa toiminnoissa.


2.    SOLUJEN VAHNENEMINEN. Koko kehon solut vanhenevat nopeammin pitkittyneen stressin seurauksena. Eräässä tutkimuksessa kovasti stressanneiden keski-ikäisten naisten immuunipuolustuksen solut olivat 10 vuotta vanhempia kuin ei stressanneilla naisilla.


3.    IHO JA HIUKSET. Stressi vaikuttaa luonnollisesti myös ihoon saaden sen näyttämään ikääntyneemmältä. Hiusten kunto saattaa heikentyä ja oheneminen lisääntyä.


4.    HEIKKO FYYSINEN KUNTO. Stressi voi johtaa kääntymiselle tyypilliseen fyysisen kunnon sekä tuki – ja liikuntaelimistön rapistumiseen.


5.    AINEENVAIHDUTA. Stressi hidastaa aineenvaihduntaa, mikä on ikääntyneelle keholle tyypillistä. Aineenvaihdunnan hidastuminen edistää muun muassa rasvan kertymistä kehoon.


6.    LISÄÄNTYMISKYKY. Kuten edellä mainitsin, stressi vaikuttaa epäedullisesti lisääntymiskykyyn, mikä on myös ikääntymiseen liittyvä väistämätön prosessi.

Terveyskaaos -kurssimateriaaleista/N.Aaltonen

Miten tunnistat haitallisen stressin?

Toiset tunnistavat stressin hyvin ja toiset taas vähän huonommin. Jos itse ei ymmärrä olevansa ylikuormittunut, ei stressin hallinnallekaan osaa antaa mahdollisuutta. Stressi on liukuva käsite, sillä sitä on eriasteista ja erilaista, myös ihmiset tietysti ovat erilaisia. Tästä syystä on mahdotonta antaa mitään selkeää ohjetta, mistä oman stressin voi tunnistaa, kuitenkin seuraavat elämäntilanteeseen sekä fyysisiin ja henkisiin tuntemuksiin liittyvät tekijät voivat viitata siihen, että kärsit stressistä:

ELÄMÄNTILANNE:    

 

unihäiriöt

 

suoriutumisen ja onnistumisen vaikeus

 

haluttomuus liikuntaa kohtaan

 

libidon heikkeneminen

 

erityisen kuormittava arki

 

työtyytymättömyys tai työttömyys

 

jatkuvat ongelmat ihmissuhteissa tai ihmissuhteiden puute

HENKISET OIREET:  

     

jännittyneisyys

ärtymys

aggressiot

ahdistuneisuus ja masentuneisuus

levottomuus

muistiongelmat tai muut

aivotoimintaan liittyvät ongelmat

väsyneisyys ja alivirittyneisyys

pessimismi ja kyynisyys

innostuksen ja motivaation puute

FYYSISET OIREET:

päänsärky

painon kertyminen ilman hyvää syytä, erityisesti vyötärölle

huimaus

tihentynyt hengitys

sydämentykytys

pahoinvointi

vatsavaivat

tihentynyt virtsaamisen tarve

liikahikoilu

flunssakierre

selkävaivat

lihasjäykkyys

Hyvä stressinhallinta voi pelastaa koko elämän ja tehdä elämästä monin verroin täydempää. Kuinka stressistä pääsee eroon?

 

             

Stressi kannattaa tunnistaa ja hoitaa ajoissa paitsi tietysti sairauksien ehkäisyn näkökulmasta, niin myös siksi, että stressitöntä kehoa ja mieltä on mukavaa muokata haluamakseen. Stressittömässä kehossa ja mielessä terveys ja menestys myös viihtyvät hyvin. Stressistä vapaa keho hakeutuu automaattisesti tasapainotilaan ja kaikki muu hyvä hoituu itsestään ikään kuin sivutuotteena. Pitkäaikaisen ja vakavamman stressin tasapainottaminen vaatii harjoittelua, eikä tapahdu hetkessä, mutta monilla keinoilla on mahdollista myös lyhyessä ajassa katkaista stressikierre, jotta paraneminen voi alkaa tapahtua. Usein nämä keinot riittävät lievemmän ja keskivaikeiden stressitilojen hoitamiseen ja tasapainon saavuttamiseen ihan ainoina interventioina.

 

Kun ihminen kerran synnyttää itse stressinsä, hän voi sen myös itse sammuttaa!

 

 

Nyt, kun sinut on kyllästetty tiedolla siitä, mitä kaikkea haitallista roinaa stressi voi sinulle aiheuttaa kaikilla elämän osa-alueilla, saatat alkaa stressata stressaantumista. Tieto kyllä lisää tuskaa, mutta se myös mahdollistaa tarkoituksenmukaisesti optimoidun, aktiivisen ja toimintakeskeisen lähestymistavan käyttöön ottamisen. Kuten edellä mainitsin, kiinnostavaa stressissä on, että sinä kykenet omilla ajatuksillasi käynnistämään fysiologisen reaktion, jonka vaikutukset tuntuvat jokaisessa elimessäsi ja jokaisessa solussasi, eli synnytät ajatuksillasi ja tunteillasi fyysisiä vaikutuksia kehossasi ja elämässäsi. Kun sinä kykenet kaikkeen tähän, voit aivan hyvin tehdä saman, mutta toisinpäin! Jos stressi kauhistuttaa, hyvä uutinen on se, että siitä on mahdollista päästä eroon ja vielä ihan omin voimin. Stressin hallinta helpottuu säännöllisellä harjoittelulla.  

 

 

Oli syy stressillesi sitten se, että elämäsi on jotenkin poikkeuksellisen kuormittavaa ja kiireistä tai se, että satut vain olemaan helposti ja joka pikkuasiasta stressaavaa tyyppiä – lopputulos on täysin sama: kumpikin tie johtaa stressiin. Stressiä on mahdotonta tarkastella objektiivisesti!                   

 

 

Omat asenteet, ajatukset ja tunteet vaikuttavan aivan kaikkeen, niin hyvässä kuin huonossa

Mielestäni ihmisen parhaita ominaisuuksia ovat myönteinen, optimistinen, rakastava, rohkea, innostunut, utelias, kiitollinen, suvaitsevainen, kehittymishaluinen ja avoin asenne itseään, muita ja koko ympäröivää maailmaa kohtaan. Kun asenne on kunnossa, kaikki muu hyvä seuraa pesässä. Parasta asenteessa on, että sitä voi muokata haluamakseen, toisin kuin esimerkiksi persoonallisuuden piirteitä (ainakaan nykytietämyksen valossa). Näkökulmia voi aina vaihtaa, jos asiat eivät tunnu menevän toivotulla tavalla. Myönteiset tunteet laskevat tutkitusti stressitasoja ja parantavat muutenkin terveyttä ja elämänlaatua.

Rentoutta ja tasapainoa hakeva hyötyy valtavasti siitä, että on ensinnäkin armollinen itselleen ja toiseksi pyrkii olemaan mahdollisimman paljon tietoisesti läsnä. Molemmat tavat purkavat tehokkaasti elimistön stressitilaa ja ehkäisevät sen syntymistä. Tämän lisäksi kannattaa pysähtyä miettimään omia stressin lähteitä vähän tarkemmin. Jos vatvominen ja murheet kuormittavat sinua, voit vaikuttaa omiin ajatuksiin alkamalla tarkkailla niitä. Kun saat päänsisäisistä tarinoistasi kiinni, voit alkaa miettiä sitä, kuinka paljon ihan oikeasti tuosta mölinästä onkaan totta ja realistista ja kuinka paljon tarua tai pelkkää pelkoskenaariota. Aivojen tarinat ovat yleensä nimenomaan tarinoita.

 
Lopuksi vielä joitain konkreettisia keinoja, joiden avulla haitallisesta stressistä pääsee eroon

 

RENTOUDU JA LATAA AKKUJASI. Rentoudu, kuten tahdot. Tiedät, mikä parhaiten sopii sinulle ja mitä tykkäät puuhata. Voit esimerkiksi tehdä listan sinua rentouttavista asioista ja pakottautua tekemään jotain asiaa listaltasi, kun huomaat olevasi stressaantunut. Lista kannattaa laatia sellaisella hetkellä, kun olet rentoutunut ja sinulla on mukava luova olo.

 

MEDITAATIO JA HENGITYSHARJOITUKSET. Nämä molemmat paitsi kohentavat yleisesti terveyttä, ovat myös erittäin tehokkaita stressin ehkäisy- ja hallintakeinoja. Meditaatiotyyppisen harjoittelun ja syvähengityksen on todettu lukuisissa tutkimuksissa vähentävän stressiä ihan välittömästi ja lyhyenkin harjoittelun aikana. Meditaatio laskee stressihormoneja ja verenpainetta sekä parantaa elimistön hiljaista tulehdusta sekä immuunipuolustusta. Kannattaa useasti päivässä ottaa esimerkiksi vain muutaman minuutin meditaatiohetkiä itselleen, jos enempään ei ole kärsivällisyyttä. Hengitysharjoitukset ovat helpompi tapa sekä aloittelijalle että hyvin stressaantuneelle ihmiselle virittyä tunnelmaan. Hengitysharjoittelu on siinäkin mielessä erittäin hyödyllistä, että liian pinnallinen hengitys lisää stressiä ja stressi toisaalta lisää pinnallista ja liian tiheää hengitystä. (Lue tästä lisää oikeasta hengitystekniikasta ja syvähengityksen hyödyistä terveydelle ja hyvinvoinnille).

 

OLE LÄSNÄ HETKESSÄ. Tietoinen läsnäolo tutkitusti lisää onnellisuuden tunteita, edistää terveyttä ja laskee stressitasoja. Tämän lisäksi on syytä huomauttaa, että stressin aiheet liittyvät lähes aina joko menneeseen tai tulevaan, tässä hetkessä on useimmiten kaikki hyvin, ankkuroidu siis hetkeen, niin pääset irti stressistä.                

 

LIIKU. Säännöllinen ja mielellään monipuolinen liikunta lievittää stressiä ja auttaa myös olemaan stressaamatta erilaisten ärsykkeiden ilmaantuessa. Liikunta lisäksi auttaa moniin stressin liitännäisvaivoihin kuten, alakuloon, ahdistuneisuuteen, lihasjännitykseen, ylipainoon ja matala-asteiseen tulehdukseen. Erityisen hyödyllistä on luonnossa liikkuminen, sillä luonto laskee stressitasoja jo itsessään.

 

MYÖNTEINEN ELÄMÄNASENNE, MYÖTÄTUNTO JA HUUMORI. Myönteisten tunteiden ja optimismin on todettu vaikuttavan monin tavoin terveyttä ja hyvinvointia edistävästi ja näin ne vaikuttavat myös stressitasoihin. Nauru siis kirjaimellisesti pidentää ikää. Positiivinen asenne ja myötätunto lisäävät onnellisuutta ja elämän mielekkyyttä. Muista, että positiivinen ja optimistinen elämänasenne eivät tarkoita sitä, että negatiiviset tunteet eivät ole sallittuja. Ne ovat, kaikki tunteet ovat, ero on siinä, ettei negatiivisiin mielentiloihin jäädä muhimaan ja positiivisuus on kuitenkin kokonaiskuvassa vallitseva ominaisuus.       

 

RAVINTO. Terveellinen ravinto alentaa stressitasoja, vaikuttaa myönteisesti mielen hyvinvointiin ja ehkäisee sekä hoitaa stressin liitännäisiä, kuten ylipainon kertymistä, väsähtäneisyyttä, alakuloa, matala-asteista tulehdusta sekä monia kroonisia sairauksia. Suolistoa hoitamalla hoidat myös mieltä. 

 

 

RAVINTOLISÄT. Virallisten suositusten mukaan terve, tasapainoista ravintoa nauttiva aikuinen ei tarvitsisi mitään ravintolisiä. Ravintolisien käyttö on kuitenkin terveiden keskuudessa hyvin yleistä. Väliaikaisen ja lyhytkestoisen stressin näkökulmasta lisistä voi olla jotain hyötyä, varsinkin, jos elämä on kovin kiireistä. Stressaavaan elämään ja pitkittyneeseen stressiin voi olla apua seuraavista ravintolisistä: 1. Omega rasvahapot voivat tutkitusti alentaa stressihormonitasoja ja tasapainottaa stressireaktion käynnistämiä hormonaalisia muutoksia. 2. B – ryhmän vitamiinit edesauttavat hermovälittäjäaineiden tuotantoa, mikä saattaa hillitä stressiin liittyviä hermostollisia haittoja. 3. C-vitamiini voi suojata soluja stressin aiheuttamilta vaurioilta. 4. Riittävästä D-vitamiinin saannista kannattaa myös huolehtia, varsinkin talviaikaan.  5. Stressi vaikuttaa ihon ja hiusten kuntoon, jos haluaa hifistellä, voi ottaa vielä kollageeni – valmistetta. Sisäisesti nautitun kollageenin on todettu vaikuttavan ihosolujen ikääntymistä hidastaen. (Voit lukea lisää kollageenin tutkituista hyödyistä tästä.)

 

UNI. Riittävä ja laadukas uni on erityisen tärkeää stressinhallinnan ja sen liitännäisongelmien hoitamisen kannalta. Huonot unet nostavat välittömästi veren kortisolitasoja. Häiriötön uni on parasta. Harva pystyy elämään ilman herätyskelloa, mutta jos vain on mahdollista, niin herää luonnollisesti silloin, kun kehosi on valmis heräämään.

IHMISSUHTEET. Tällä tekijällä on kaksi puolta. Nimittäin yhtäältä stressi heikentää ihmissuhteita ja vaikeuttaa sosiaalista kanssakäymistä ja toisaalta hyvät ihmissuhteet lievittävät stressiä. Ihmissuhteita kannattaa siis vaalia, vaikka olisitkin stressaantunut. Tutkimuksissa on havaittu, että onnellisimmilla ja hyvinvoivimmilla ihmisillä on paljon hyviä ihmissuhteita ja he viettävät runsaasti aikaa läheistensä kanssa.               

 

SUUNNITTELU JA RUTIINIT. Niin tylsiltä kuin rutiinit ja suunnittelu saattavat tuntua, on niistä paljon hyötyä sekä stressin ehkäisyssä että sen hoidossa. Kun asiat ovat hyvin organisoitu jo etukäteen, ei stressiä synnyttäviä viime hetken paniikkeja pääse syntymään. Suunnittelu myös poistaa asioita mielestä.

 

MUSIIKKI. Musiikki lievittää tutkitusti stressiä. Kuuntele sellaista musiikkia, mistä pidät. Huono musiikki tietysti raastaa hermoja. Voit hyvän musiikin kuuntelun lisäksi tehdä oman rentoutumis soittolistan.                        

 

LEMMIKIT. Lemmikit voivat ehkäistä ja hoitaa stressiä monella tapaa. Ne laskevat verenpainetta ja kortisolitasoja, tasoittavat hengitysta ja saavat liikkumaan enemmän (riippuu tietysti lemmikistä, marsua ja koiraa on vaikea verrata toisiinsa). Eläimen silittämisellä on rauhoittava vaikutus. No okei, tietysti edellytyksenä on, että pidät eläimistä, etkä ole niille allerginen. Eräässä tutkimuksessa koiraystävän läsnäolon stressaavassa tilanteessa todettiin laskevan veren kortisolitasoja enemmän kuin ihmisystävän läsnäolon. Lemmikin menetyksen aiheuttama tuska tosin saattaa nostaa stressitasot pilviin ja aiheuttaa jopa masennuksen.        

 

VALOHOITO. Valon, varsinkin auringonvalon on todettu hoitavan muun muassa stressiä ja tasapainottavan elimistön hormonitoimintaa sekä koko kehoa ja mieltä. Tietysti liiallisella auringonpalvonnalla on myös riskinsä, joten auringonvaloa kohtuullisessa määrin.              

 

JAA HUOLESI. Tiedät varmaankin, miten mukavalta tuntuu saada jakaa huoliaan. Huolien jakamisen on osoitettu välittömästi laskevan stressitasoja. Ole kuitenkin ratkaisukeskeinen ja miettikää läheisten kanssa, mitä murheille voisi tehdä. Vatvominen ja valittaminen eivät oikein vie mihinkään, tutkimusten mukaan ne saattavat pahentaa stressiä, lisätä negatiivisia tunteita ja johtaa jopa masennukseen, lisäksi saattaa käydä niin, että läheisetkin näivettyvät. Todella hyvä vinkki vatvomisen ja valittamisen kitkemiseen tulee lääkäri Antti S. Mattilalta, joka kehottaa toimimaan liiallisen vatvomisen kanssa niin, että ottaa puoli tuntia vatvomisaikaa itselleen joka päivä samaan kellonaikaan ja vatvoo tuolloin oikein olan takaa kaikkea, mitä on mielessä. Tietoisuuteen päivän aikana pulpahtelevat vatvomisen aiheet kirjataan ylös, annetaan olla sillä hetkellä ja niihin palataan vain ja ainoastaan vatvomisaikana. Mattila kehottaa lisäksi tekemään listan tilanteista, jotka laukaisevat vatvomisen sinun tapauksessasi, jotta osaat välttää niitä vastaisuudessa. Näin opetat itseäsi pikkuhiljaa ensinnäkin vatvomaan vähemmän ja toiseksi tulemaan tietoisemmaksi omista ajatuksistasi ja vatvomisen aiheistasi. Vatvominen ei ole sama kuin asioiden käsittely, jonka tarkoitus on käydä läpi asioita, löytää toimivia ratkaisuja ja antaa sitten olla.

VÄHENNÄ ALKOHOLIA JA TUMPPAA TUPAKKA. Alkoholi ja tupakointi pahentavat stressioireita ja matala-asteista tulehdusta. Ongelma on se, että stressaantuneelle ihmiselle alkoholi usein maistuu, sillä sen koetaan rentouttavan. Alkoholia tulisi kuitenkin nauttia vain kohtuudella ja yhdistämällä se vaikka vain hyvään ruokaan.    

 

Julkaistu 3.1.2020 | Natassa Aaltonen TtM

Copyright © 2020 powered by arista health oy                   Ota yhteyttä:         

                                                                              info@aristahealth.fi

                                                                           tai täytä yhteydenottolomake tästä

Terveyden ja hyvinvoinnin innostavat artikkelit suoraan sähköpostiisi

Seuraa meitä

  • Facebook - Grey Circle
  • Instagram
  • Twitter - Grey Circle
  • YouTube - Grey Circle