Mielikuvaharjoittelu terveyden ja elämänlaadun kohentajana -Toimiiko visualisointi oikeasti?
Mielikuvaharjoittelu on kehomielimenetelmä, jossa kehon ja mielen saumaton yhteys hiotaan tiiviimmilleen
Mielikuvaharjoittelu tai visualisointi (englanniksi mental imaging tai visualization) on menetelmä, jonka on todettu sekä käytännössä että tieteellisessä tutkimuksessa toimivan erilaisten tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Mielikuvaharjoittelussa ei tehdä fyysisesti mitään, vaan ainoastaan kuvitellaan erilaisia asioita, toimintaa tai lopputuloksia sekä tavoitteita mahdollisimman tarkasti ja syvästi eläytyen omassa mielessä. Mielikuviin eläydytään täysillä ja haluttua lopputulosta ikään kuin eletään jo. Visualisointi on meditaatiotyyppistä harjoittelua ja sen voi hahmottaa eräänlaiseksi tavaksi harjoittaa meditaatiota. Lue lisää meditaation tutkituista hyödyistä tästä. Yksi visualisoinnin ja kaiken meditaatiotyyppisen harjoittelun keskeisimmistä tavoitteista on liikkua tietoisen mielen tasolta alitajuntaan ja päästä vaikuttamaan suotuisasti erilaisiin mielen haitallisiin taustaohjelmiin. Sellaisiin esteisiin, jotka liittyvät esimerkiksi epäsuotuisiin tapoihin, uskomuksiin, tunteisiin, käytös- ja reagointimalleihin sekä asenteisiin.
Mielikuvaharjoittelulla synnytetään psykologisia ja biologisia vasteita. Mielikuvien ja ajatusten avulla voidaan tutkimusten perusteella vaikuttaa kehollisiin toimintoihin. On osoitettu, että mielikuvaharjoittelu saa kehossa aikaan samanlaisia vasteita kuin fyysinen harjoittelu. Esimerkiksi hyvin kuviteltu juoksulenkki kasvattaa lihasta ja kuntoa joissain tapauksissa jopa puoliksi sen verran, mitä oikeasti juostu lenkki tekisi. Mielessä kuvitellut asiat siis aktivoivat aivoja ja kehoa. Nykyaikaisilla magneettikuvantamismenetelmillä ja PET-laitteilla on pystytty osoittamaan, että mielikuvaharjoittelun aikana aivoissa aktivoituvat hyvin samankaltaiset rakenteet ja reitit kuin fyysisesti tuotettujen liikkeiden seurauksena. Voimme siis opetella ja harjoitella erilaisia taitoja vain kuvittelemalla niitä mielessämme.
Miten jokin mielessä kuviteltu voi saada aikaan kehollisia, biologisia vaikutuksia?
Mielikuvaharjoittelua on tutkittu paljon, siltikään ei vielä osata tarkkaan kuvata sen vaikutusmekanismeja, joita on todennäköisesti monia. Varmaksi tiedetään kuitenkin, että monien kohdalla visualisointi todella toimii. Mielikuvaharjoittelu perustuu suggestioon, eli alitajuntaan vaikuttamiseen. Mielikuvaharjoittelun vaikutusmekanismeja voidaan havainnollistaa esimerkiksi seuraavien selitysmallien kautta. Kumpikaan selitysmalli ei sulje pois toista, vaan ne ovat toisiaan täydentäviä:
SELITYSMALLI 1: PEILISOLUT. Mielikuvaharjoittelun toimivuutta voisi ensinnäkin kuvata peilisolujen näkökulmasta. Italialaiset neurotieteilijät Rizzolatti ja Gallese löysivät vuonna 1995 tavallaan vahingossa peilisolut apinoilla tekemissään tutkimuksissa. Peilisolut ovat hermosoluja, jotka reagoivat tuntemuksiin, ääniin, eleisiin, liikkeisiin ja ilmeisiin niitä jäljittelemällä. Tutkijat havaitsivat sattumalta, että samat hermosolut, jotka aktivoituvat fyysisen liikkeen aikana, aktivoituvat myös silloin, kun ainoastaan ajattelemme liikettä sekä silloin, kun näemme jonkun toisen tekevän liikettä. Peilisolut selittävät osaltaan sitä, miten pelkkä kuvittelu saa aikaan samanlaisia neurologisia ja fysiologisia vasteita sekä aktivoi samoja alueita aivoissa ja kehossa kuin fyysinen tekeminen.
SELITYSMALLI 2: ”AJATUSTEN VOIMA”. Ulkoinen ympäristö vaikuttaa biologiaan ajatusten ja kokemuksien välityksellä syntyvien signaalien kautta. Oma sisäinen kokemusmaailmamme on siten tavallaan kuin filtteri ulkoisen ympäristön ja biologiamme välillä. Vaikutamme koko kehoomme ajatuksiemme ja tunteidemme kautta niin hyvässä kuin huonossa, halusimme sitä tai emme. Kun ajatukset kerran vaikuttavat biologiaan, on täysin mahdollista muuttaa mieltä, aivoja sekä kehoa mielikuvaharjoittelun voimin.
Kuka hyötyy visualisoinnista?
Jokainen voi käyttää mielikuvaharjoittelua hyväkseen monenlaisiin eri tarkoituksiin. Erityisesti olen huomannut siitä olevan apua ihmisille, joilla on paljon parannettavaa terveyden ja hyvinvoinnin alueilla. Jos esimerkiksi kunto on huono, ylipainoa on merkittävästi tai vaikka ravitsemus on ihan retuperällä, mittavan elämäntaparemontin kanssa voi olla todella vaikeaa päästä alkuun. Erityisesti tällöin visualisointi on loistava menetelmä, sen avulla ensinnäkin pääsee paremmin alkuun ja toiseksi voi tehostaa ja nopeuttaa prosessia. Visualisoinnilla voi päästä helpommin eroon esimerkiksi tunnesyömisestä ja mieliteoista. Hyvin toteutetulla mielikuvaharjoittelulla mielihalut on mahdollista poistaa jopa kokonaan ja pysyvästi. Mielikuvaharjoittelu toimii erityisen hyvin myös ihmisillä, jotka tähtäävät elämän eri osa-alueilla huippusuorituksiin ja monenlaiseen menestykseen (jokainen toki määrittelee menestyksen omalla tavallaan). Visualisoinnista ei ainakaan ole mitään haittaa, joten se soveltuu kaikille, jotka haluavat tehostaa onnistumisen mahdollisuuksia sekä nopeuttaa niiden toteutumista mukavalla tavalla: kirjaimellisesti vain olemalla.
Mielikuvaharjoittelun toteuttaminen
Mielikuvaharjoittelu on periaatteessa helppoa, jokainen osaa kuvitella asioita ja eläytyä niihin. Aluksi täytyy tietää, mitä haluaa ja mitä tavoittelee, jotta voi alkaa visualisoimaan asioita todeksi. Kuvittele itseäsi haluamassasi toiminnassa tai haluamiasi lopputuloksia. Avainsanat ovat eläytyminen ja rentoutuminen. Jotta visualisointi voisi onnistua, kuvitelmiin tulee eläytyä täysillä. Yritä käyttää kaikkia aistejasi mielikuvituksen tukena, miltä maistuu, tuntuu, näyttää ja tuoksuu. Älä vain haaveile ja kaipaa muutoksia, vaan elä niitä kuin ne olisivat jo arkipäivääsi. Yksityiskohdat ovat tärkeitä. Esimerkiksi urheilijat usein visualisoivat onnistuneen huippusuorituksensa jokaista yksityiskohtaa myöten alusta loppuun asti ja näin parantavat huomattavasti mahdollisuuksiaan onnistua myös tosielämän suorituksessa.
Mielikuvia voi luoda milloin tahansa ja missä mielentilassa hyvänsä, niihin eläytymisestä on aina hyötyä. Kuitenkin, jos haluaa tehdä visualisoinnista vaikuttavampaa, kannattaa harjoittelussa ohjata itsensä rauhalliseen meditatiiviseen tilaan käyttäen samoja menetelmiä kuin meditaatiossa tai rentoutusharjoituksissa. Aivojen tuottamat alfa ja theeta aallonpituudet ovat otollisinta aluetta onnistuneelle visualisoinnille. Voit suorittaa mielikuvaharjoittelusi samoilla periaatteilla kuin meditaatioharjoituksen; ohjaa itsesi sopivaan meditaatio – tyyppiseen mielentilaan ja ala kuvittaa haluamiasi asioita ollessasi tuossa tilassa. Aamut ja illat ovat otollisinta aikaa onnistuneelle mielikuvaharjoittelulle, kuten meditaatiollekin, sillä näihin aikoihin alitajunnan ja tietoisen mielen välinen ”verho” on parhaiten auki luonnollisesti. Theeta ja alfa aallonpituuksilla olet yhtä aikaa sekä erittäin tyyni että superkeskittynyt. Näissä tiloissa mieli on vastaanottavainen kaiken uuden istuttamiselle, joten aivosi omaksuvat parhaiten tässä tilassa asettamiasi mielikuvia. Aivotutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että näissä tiloissa aivosi oppivat tehokkaammin, muodostavat nopeimmin neurologisia yhteyksiä ja luovat syvällisiä sekä pysyviä malleja. Jos esimerkiksi haluat aamusi alkavan jollain tietyllä tavalla, kuten aikaisella heräämisellä, terveellisen aamiaisen syömisellä ja kuntosalilla käymisellä ennen töihin lähtöä, voit minimoida torkuttamisen ja sängyn pohjalle jäämisen riskin visualisoimalla haluttua tulosta illalla juuri ennen nukkumaan menoa. Alitajuntasi on vastaanottavainen juuri ennen nukahtamista, minkä lisäksi mielesi jatkaa mielikuvien prosessointia unessa. Visualisoimalla aamun etenemisen, olet jo puoliksi toteuttanut sen. Mielikuvaharjoittelulla on tämän tyyppisten tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta kaksitehoinen vaikutus. Ensinnäkin, kun visualisoit haluamaasi toimintaa, kasvatat todennäköisyyttä tehdä sitä todellisuudessakin. Toiseksi pelkkä mielikuvaharjoittelu tuottaa samoja vaikutuksia kuin fyysinen harjoittelu, joten voit paitsi nostaa mahdollisuuksiasi toteuttaa haluamiasi asioita, niin myös konkreettisesti saada hyötyjä tekemällä asioita ainoastaan mielessäsi. Kun visualisoit, yritä kuvitella toiminta mahdollisimman tarkasti ja elävästi, aisti sitä kaikilla aisteillasi ja yritä eläytyä täysillä niin kuin olisit oikeasti fyysisesti toteuttamassa asiaa. Periaatteessa hyvin mielikuvitettu asia ilman erityisen meditatiivista tilaa riittää itsessäänkin synnyttämään hermostollisia vasteita aivoissasi ja kehossasi, samanlaisia, joita syntyy todellisen tekemisen seurauksena. Kuitenkin operoiminen hereillä olon syvemmillä aivojen aallonpituuksilla, eli alfa ja theeta – tasoilla tehostaa vaikutusta entisestään, sillä tällöin saat valjastettua myös alitajuntasi paremmin mukaan.
Jos mielen voima, kehomieliyhteyden tehostaminen ja psykologian sekä biologian välinen linkki kiinnostavat,