Vagushermon aktivointi vaikuttaa terveyteen ja elinvoimaan monin tavoin. Vagushermo on lisäksi oleellinen osa kehon ja mielen yhteyttä.
-
Vagushermo on tärkein osa parasympaattista hermostoa
Sympaattisen hermoston toiminnan tasoittuminen, mikä johtaa muun muassa stressihormonien tuotannon laantumiseen ja parasympaattisen hermoston syvä aktivoituminen, mikä johtaa muun muassa hyvänolonhormonien tuotannon käynnistymiseen ovat tärkeimpiä mekanismeja sen ymmärtämisessä, miten erilaisten tietoisten rentoutusmenetelmien ja meditaatiotyyppisen harjoitusten vaikutukset uppoutuvat solutasolle asti. Toisaalta myös sen ymmärtämisessä, miten voimallisesti psykologinen stressi nakertaa pohjaa hyvältä terveydeltä. Hermostollinen viestintä on elintärkeässä asemassa kehomieliyhteyttä. Kehomieliyhteyden välittäjämekanismeista hermoston lisäksi hormonitoiminta ja immuunitoiminta ovat erittäin tärkeässä asemassa, mikään näistä systeemeistä ei kuitenkaan toimi itsenäisesti tyhjiössä, vaan ovat kytköksissä toisiinsa monimutkaisilla tavoilla.
Parasympaattinen hermosto on tavallaan sympaattisen hermoston vastapari. Sympaattinen hermosto on vahvasti yhteydessä kehon ”taistele tai pakene” vasteeseen, se käynnistää niin sanottujen stressihormonien tuotannon sekä laittaa kehon ja mielen hälytystilaan laskemalla immuunipuolustusta, ruoansulatusta ja muita niin sanottuja kasvuprosesseja sekä nostamalla erilaisia uhkilta suoraamisen prosesseja, jotka ovat yhteydessä muun muassa sydämen sykkeen, verenpaineen ja hengitystaajuuden nousuun ja moniin muihin fysiologisiin vasteisiin. Parasympaattinen hermosto taas palauttaa kehon ja mielen rauhan, levon ja kasvun tilaan käynnistämällä edellä esitetyille vastakkaisia prosesseja. Parasympaattinen hermosto pysäyttää sympaattisen hermoston aktiivisuuden ja stressihormonien tuotannon sekä osallistuu hyvänolonhormonien, eli serotoniinin, endorfiinien, oksitosiinin ja dopamiinin tuotannon käynnistymiseen. Vagushermo on tärkein osa parasympaattista hermostoa.
Vagushermo ei ole tarkkaan ottaen yksi hermo, vaan valtava hermosyiden kimppu, jotka koostuvat yhteensä kahdestatoista aivohermosta. Nämä hermot ovat ryhmittyneet kahteen osaan, jotka alkavat aivoista, kulkevat niskan molemmin puolin kehoon ja ulottuvat lähes kaikkialle sisäelimiin. Vagus tarkoittaa ”vaeltelevaa” latinaksi, termi kuvaa varsin hyvin vagushermon levittyneisyyttä kehon eri osiin, se on vaellellessaan ulottanut lonkeronsa joka puolelle. Vagushermon rakenne muistuttaa runsasoksaista ja runsasjuuristoista puuta. Vagushermo on tärkeä osa kehomieliyhteyttä, sillä se saa alkunsa aivoista ja kattaa niin laajasti kehon eri osat. Väsymätön neurokemiallinen viestintä kulkee vagushermon välityksellä aivoista kehoon ja kehosta aivoihin ja säätelee muun muassa ruokahalua, sydämen toimintaa, mielialaa ja immuunisysteemiä. Kahdestatoista aivohermosta koostuvaa vagushermoa olen kuullut kutsuttavan myös tiedonkulun supermoottoritieksi. Vagushermo on tiiviissä yhteydessä sydämeen, joten sen ylivirittyminen esimerkiksi raskausvatsan paineen, yleisanestesian aikaisten ääriasentojen, voimakkaan emotionaalisen stressin tai voimakkaan kivun vuoksi saattaa aiheuttaa yhtäkkisen sykkeen ja verenpaineen romahduksen, mikä johtaa tajunnan menetykseen (anestesian aikana jopa sydämen pysähdykseen), jota kutsutaan vasovagaaliseksi synkopeeksi.
Vagushermolla on runsaslukuinen vastuualue, joten sen toimintaan liittyy lukuisia sovellusalueita
Monilla aivohermoilla on joko tuntemiseen tai liikkeeseen liittyviä toimintoja, toisten toiminnot liittyvät näihin molempiin. Vagushermo on tällainen hermo. Vagushermo on vastuussa monien sisäelimien toiminnoista, kuten ruoansulatuselimistön, sydämen sykkeen, sydämen ja verisuonten aktiivisuuden, hengityksen, erilaisten refleksien, kuten aivastuksen, haukottelun, ja oksennuksen toiminnoista. Vagushermoa alettiin tutkia 1800-luvun loppupuolella, sillä sen epäiltiin olevan tärkeä työkalu epilepsian hoidossa. Myöhemmin tutkimuksien seurauksena huomattiin, että sen stimulointi oli yhteydessä kohentuneeseen mielialaan. Nykyään Vagushermon toimintaa ja aktivointia tutkitaan muun muassa psykiatristen häiriöiden, masennuksen, gastroenterologisten sairauksien, diabeteksen ja epilepsian hoidossa, kehon immuunivasteiden toimintaan sekä immuuni- ja autoimmuunitoimintaan liittyvissä sairauksissa (esimerkiksi crohnin tauti ja nivelreuma), traumanjälkeisiin stressitiloihin liittyvissä sairauksissa ja häiriötiloissa sekä lihavuuteen, suolisto-aivot -yhteyteen ja sydämen toimintoihin liittyvissä tekijöissä. Vagushermo saattaa kuulostaa suorastaan taikahermolta. Monien vagushermoon liittyvän tutkimuksen parissa työskentelevien mielestä tieteellinen tutkimus syventää ja laajentaa jatkuvasti ymmärrystä vagushermosta ja sen aktivoimiseen liittyvistä sovellusalueista, joten eräänlaista taikaa siinä onkin. Kuitenkin tarvitaan runsaasti lisää tietoa, jotta ymmärrämme sen toimintaa ja siihen liittyviä terapeuttisia sovellusmahdollisuuksia tarpeeksi hyvin. Vagushermoa voi kutsua myös rakkaus ja myötätuntohermoksi, sillä se aktivoituu niihin liittyvistä tunnereaktioista, lisäksi sellaisten ihmisten, jotka ovat enemmän rakastavia, kiitollisia ja myötätuntoisia, vagushermon toiminta on aktiivisempaa.
Vagushermon aktivointi
On paljon näyttöä siitä, että vagushermon toiminnan tehostamien tuo myönteisiä vaikutuksia terveyteen. Kuten edellä mainittu, vagushermon stimuloinnilla saattaa olla myönteisiä vaikutuksia moniin vakavimpiinkin sairauksiin ja häiriötiloihin, paljon tietoa tarvitaan kuitenkin vielä lisää. Sairauksien ja häiriötilojen hoidossa vagushermoa aktivoidaan tavallisesti erilaisilla tähän tarkoitukseen kehitetyillä laitteilla. Vagushermon aktiivisuutta on hankala mitata suoraan, sillä sen toiminta on monimutkaista. Osa vagushermon haaroista on yhdistynyt sydämeen, joten sen toimintaa voi testata epäsuoralla tavalla mittaamalla sydämen vagaalista toimintaa eli sitä, kuinka hermosto säätelee sydämen toimintaa. Tällainen mittausmielenkiinnon kohde on se, mitä tapahtuu sydämen lyöntien välissä, eli millainen on sydämen sykkeen vaihteluväli. Puhutaan sydämen sykkeen koherenssista; mitä enemmän vaihtelua lyöntien välissä on ajallisesti, sitä koherentimpi sydämen syke yleisesti on. Hyvin toimiva ja aktiivinen vagushermo lisää sydämen koherenssia. Vagushermoa voi aktivoida ja sen toimintaa optimoida turvallisesti kotioloissa esimerkiksi meditaatiolla ja hengitysharjoitteilla. Aina, kun käännyt sisäänpäin tutkiskelemaan sisäisiä viisauden elementtejä, kuten intuition sävyjä, omia yksilöllisiä ilmaisutarpeitasi, todellisia tunteitasi, sellaisia asioita, jotka todella sytyttävät sisimpäsi tai tunnet ja koet aidolla tavalla jotain tapahtumaa, sytytät vagushermoosi valot päälle. Kun aktivoit vagushermoa, olosi on rauhallisempi, tyytyväisempi ja myötätuntoisempi, lisäksi mieli tuntuu selkeämmälle. Vagushermon säännöllinen aktivointi johtaa resilienssiin eli parempaan psykologiseen joustavuuteen, eräänlaiseen psykologiseen vastustuskykyyn. Seuraavaksi erilaisia keinoja, joilla tämän superhermon toimintaa on mahdollista tehostaa itsenäisesti:
1. Kylmäaltistus ja niin kutsuttu sukellusrefleksi, erityisesti kasvojen upottaminen jääkylmään veteen saattaa aktivoida vagushermoa. Kylmäaltistuksella on muitakin hyötyjä terveydelle.
2. Meditaatio ja muut meditaatiotyyppiset harjoitteet, kuten mindfulness ja jooga. Myös joogassa ja meditaatiossa hyräilty OM-äänne aktivoi tehokkaasti vagushermoa. Vagushermohan on vahvasti yhteydessä omaan ääneen, joten äänen käyttäminen tietyillä tavoilla tehostaa hermon toimintaa.
3. Hengitysharjoitukset, erityisesti syvähengittely. (Lue tästä lisää tehokkaasta hengitystyylistä).
4. Yhteyden kokeminen esimerkiksi muihin ihmisiin tai luontoon tai vaikka johonkin korkeampaan oman elämänkatsomuksen mukaiseen.
5. Hyräily, kurlaus ja laulaminen
6. Probiootit ja omega 3 rasvahapot saattavat tehostaa vagushermon toimintaa välillisesti. Probiootit kohentavat suolistobakteerien toimintaa ja suolistobakteerit taas tehostavat aivojen toimintaa muun muassa vagushermon aktivoitumisen kautta.
7. Erilaiset ääniaallot, esimerkiksi äänimaljojen soittoäänten taajuudet ja muut vastaavat rauhoittavat äänet saattavat aktivoida vagushermoa.
8. Myönteinen sisäinen puhe. Erilaisilla myönteisyyden osa-alueilla, kuten positiivisesti sävyttyneellä asenteella, onnellisuudella, resilienssillä ja optimismilla on valtavia hyviä vaikutuksia terveyteen.
Julkaistu 07.02.2024|Natassa Aaltonen TtM